Kurssimateriaalit:
Opintojakson Kunnallisoikeuden perusteet I luentotiivistelmä (neljä tiedostoa) löytyy seuraavasti:
http://www.uta.fi/laitokset/
https://intrawww.uta.fi/laitokset/oikeus/kurssimateriaalit/kuoi/
---------------------------------
Kunnallisoikeuden opetus kevätlukukaudella 2011
https://www10.uta.fi/opas/opetusohjelma/opetusohjelma.htm?kieli=fi&ots=KUOI&lvv=2010&ops=88
-----------
Opetus kevätlukukaudella 2011
Periodi (10.1.2011 - 4.3.2011)
Perusopinnot
Aineopinnot
------
Kunnallisalan koulutus
* kunnallisoikeus
* kunnallistalous
* kunta- ja aluejohtamisen koulutusohjelma
Kunnallisalan tutkinto avaa tien vaikuttamiseen
Kunnallisala tarjoaa haasteellisen, monipuolisen ja muuttuvan toimintakentän, jossa osaavan henkilön työhön sijoittumisen näkymät ovat varsin hyvät. Kunta on tärkeä jokaisen suomalaisen arjessa. Kunnissa tehtävillä päätöksillä on merkittäviä vaikutuksia niin yksittäisten ihmisten elämään kuin yritysten toimintaan. Kunnissa tehtävillä päätöksillä vaikutetaan myös suuriin globaaleihin kysymyksiin, kuten ilmaston lämpenemisen ehkäisemiseen. Kunnat voivat vaikuttaa muun muassa siihen, mihin ja miten rakennusyhtiöt tai perheet rakentavat, millaista koulutusta lapsille tarjotaan, miten työmatkat kannattaa kulkea, kuinka vanhuksia hoidetaan, miten vesihuolto organisoidaan tai millaista yritystoimintaa kunta tukee.
Kaupungit ja kunnat sekä niiden yhteistyöorganisaatiot (kuntayhtymät, yhtiöt, liikelaitokset ym.) tuottavat tai järjestävät pääosan julkisista palveluista, kuten koulutus-, terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut. Kunnat vastaavat myös fyysisestä perusrakenteesta (tiet, kadut, kaavoitus yms.) teknisine palveluineen. Itsehallinnollisina yhteisöinä kunnat ovat keskeinen paikallisen väestön osallistumisen ja vaikuttamisen kanava. Kunnat ovat merkittäviä työllistäjiä. Monen suomalaisen työpaikka on kunnassa tai jossakin kuntaan kytkeytyvässä organisaatiossa. Tämän lisäksi moni on työssään tekemisissä kuntien kanssa.
Suomalaiset kunnat ovat varsin nykyaikaisia ja kansainvälistyviä. Ne ovat julkisten palvelujen järjestäjinä ensisijaisessa asemassa. Kunnat käyttävät uusinta tekniikkaa ja uusimpia menetelmiä perustehtäviensä hoidossa, hallinnossaan ja tiedonvälityksessään. Kunnallisala tarjoaa kehityshakuiselle henkilölle monipuolisia ja vaativia johtamis- ja asiantuntijatehtäviä, joihin tarvitaan vankka pohjakoulutus.
Tampereen yliopisto tunnetaan kunnallisalan koulutuksesta, jossa sillä on pitkät, onnistuneet perinteet. Tästä on osoituksena se, että huomattava osa kuntien johtoa on saanut koulutuksensa Tampereen yliopistossa. Nykyinen kandidaatin tutkinto jatkaa Tampereen yliopistossa jo yli 80 vuotta sitten alkaneen maineikkaan kunnallistutkinnon perinteitä. Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta tarjoaa ajanmukaisen ja hyvän perustan vaativalle kunnallisalalle.
Korkeat ammatilliset ja tieteelliset tavoitteet
Opiskelija suorittaa kandidaatin ja maisterin tutkintonsa joko pääainepohjaisesti (pääaineena joko kunnallisoikeus tai kunnallistalous) tai teemapohjaisesti kunta- ja aluejohtamisen ohjelmassa. Tutkintoon kuuluu myös muita kunnallisalan oppiaineiden tai ohjelman opintoja sekä sivuaine- ja kieliopintoja.
Tieteellisestä tutkimuksesta kiinnostuneet ovat maisterin tutkinnon jälkeen kelpoisia hakemaan jatko-opiskelupaikkaa tohtorin tutkinnon suorittamiseksi. Kunnallisalalla on viimeisen vuosikymmenen aikana suoritettu suuri määrä tohtorintutkintoja, ja valmistuneet tohtorit ovat sijoittuneet näkyviin asiantuntija- ja johtotehtäviin yliopistoihin, ministeriöihin, kuntiin ja kolmannelle sektorille.
Koulutuksessa annetaan valmius tieteellisen tutkimustiedon käytännölliseen soveltamiseen, kunnalliselämän ilmiöiden syvälliseen ymmärtämiseen ja toimintayksiköiden tulokselliseen kehittämiseen. Keskeisiä asiakokonaisuuksia opetuksessa ovat kunnallinen itsehallinto ja kuntien toiminnan oikeudelliset rajat ja mahdollisuudet, kuntien ja alueyhteisöjen toimintojen johtaminen ja kehittäminen, tehokkuuden ja kehittämismahdollisuuksien mittaus ja arviointi, palvelujen kehittäminen ja hallinnon uudistaminen, alueellinen kehittäminen sekä talous-, hallinto- ym. tehtävien hoitaminen ja johtaminen. Koulutuksen aikana perehdytään kuntia koskeviin teorioihin, tutkimuskohteisiin ja menetelmiin sekä näiden kannalta keskeisiin yhteiskunta-, oikeus- ja taloustieteisiin.
Yliopisto tarjoaa monia mahdollisuuksia hankkia tulevaisuuden työtehtävissä tärkeitä kielitaito-, viestintä- ja tutkimusvalmiuksia sekä tietoteknistä osaamista. Koulutukseen sisältyvän työharjoittelun aikana opiskelija saa kosketuksen myös käytännön työelämään. Sillä on tärkeä merkitys työllistymisen kannalta.
Erikoistuminen vahvistaa osaamista
Opiskelija voi vahvistaa erikoistumistaan suorittamalla laajasti kunta-alan opintoja. On myös mahdollista erikoistua tilintarkastuksen ja arvioinnin tehtäviin. Tätä varten on tarjolla erityinen maisteriohjelma. Toinen tapa erikoistua on suorittaa riittävän laajat sivuaineopinnot, jotka voi Tampereen yliopistossa valita vapaasti muista oppiaineista. Tämä valinnan mahdollisuus on yksi Tampereen yliopiston erityiseduista.
Merkittäviä sivuainevaihtoehtoja tarjoavat esimerkiksi muut hallintotieteelliset oppiaineet, kauppatieteet ja informaatiotieteet. Opiskelija voi suuntautua esimerkiksi viestinnän, sosiaali- ja terveyshallinnon, alue- ja ympäristöasioiden, tietotekniikan, elinkeinojen kehittämisen tai yritysjohtamisen kysymyksiin. Opinnoissa voi myös painottaa vaikkapa kieliopintoja tai taidehistoriaa.
Hyvät työllistymisnäkymät johtaville asiantuntijoille
Kunnallisalalta valmistuneet maisterit ovat viime vuosina sijoittuneet työelämään varsin hyvin. Tyypillisimpiä ammattinimikkeitä kunnallisalan opinnoista valmistuneilla ovat olleet kuntien ja kaupunkien johtaja, talousjohtaja, talouspäällikkö, hallintojohtaja, tilintarkastaja, arviointipäällikkö, aluekehityssuunnittelija, suunnittelupäällikkö, projektipäällikkö ja tutkija. Talouden taantumasta huolimatta alan työllisyyskehitys näyttää jatkuvan hyvänä ainakin vähän pidemmällä aikavälillä. Kunta-alalla johtavien asiantuntijoiden eläköityminen on poikkeuksellisen nopeaa ja on odotettavissa, että työpaikkoja vapautuu lähivuosina runsaasti. Samalla kehittäminen ja erilaisten muutosten toteuttaminen tulevat olemaan entistä merkittävämpi osa kunnissa tehtävää johtamis- ja asiantuntijatyötä.
Tulevaisuudessa yhä useampi kunnallisalalta valmistunut sijoittunee töihin kuntiin kytköksissä oleviin organisaatioihin, kuten kuntien yhteistyöelimiin, yhtiöihin ja yrityksiin sekä järjestöihin. Yritykset rekrytoivat kunnallisalan asiantuntijoita, koska kunnat ovat monien yritysten suurimpia asiakkaita, ja koska kuntien järjestysvastuulla olevat palvelut tuotetaan yhä useammin yritysten toimesta. Kansainvälistyminen ja kehitysyhteistyö sekä Euroopan unionin toiminnan myötä lisääntyvät asiantuntijatehtävät tarjoavat kunnallisalan asiantuntijoille yhä enemmän työmahdollisuuksia myös ulkomailla.
Kunnallisoikeus
Kunnallisoikeuteen systemaattisena ja laajana perus-, aine- ja syventävien
opintojen kokonaisuutena on mahdollista perehtyä ainoastaan Tampereen
yliopistossa. Kunnallisoikeuden opinnoissa keskitytään
kansalaisten kannalta keskeiseen kunnallista toimintaa sääntelevään
oikeussäännöstöön erityisesti laadukkaan kunnallisen hallinto- ja
päätöksentekomenettelyn ja muun muassa kuntien järjestämiä palveluja koskevien
oikeudellisten kysymysten näkökulmasta.
Keskeisiä kunnallisoikeuden tutkimuskohteita ovat
kunnan asemaa, tehtäviä ja toimintaa yleisesti sääntelevät oikeussäännökset
samoin kuin kunnallisen toiminnan erityisaloja (kuten sosiaali- ja
terveydenhuolto, opetus- ja sivistys-, ympäristö- ja tekninen toimi) koskevat
säädökset. Tämä säännöstö on parhaillaan voimakkaan muutoksen kohteena.
Kunnallisoikeuden opetuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille hyvät
perusvalmiudet omaksua muuttuvia oikeusnormistoja. Kunnallishallinnossa on
tärkeää kyetä soveltamaan erilaisia oikeusohjeita vaativissa hallinto- ja
päätöksentekotilanteissa. Menestyvän ja asiantuntevan viranhaltijan ja
työntekijän tulee ottaa toiminnassaan huomioon muun muassa erilaiset
oikeusperiaatteet, hyvän hallinnon perusteet sekä yksilöiden ja yhteisöjen
oikeussuojan vaatimukset.
Kunnallisoikeus pääaineenaan valmistuneilla on vankka
kokonaistietämys varsinaiseen pääaineeseensa liittyvän juridisen aineksen
lisäksi myös muiden tärkeiden oikeudenalojen ydinsisällöistä. Näitä ovat ennen
muuta hallinto-oikeus, sopimusoikeus, vero-oikeus ja Eurooppa-oikeus. Vahvat
oikeudellisten kysymysten hallintavalmiudet antavat erinomaiset edellytykset
toimia monialaista osaamista edellyttävissä kunnallishallinnon,
maakuntahallinnon, valtion aluehallinnon ja myös kuntien kanssa yhteistyössä toimivan yksityissektorin tehtävissä.
Lisätietoja: Oikeustieteiden laitos
Kunnallistalous
Kunnallistalouden näkökulma on
mukana kaikessa kunnan toiminnassa. Tästä syystä kaikenlaisissa kuntien
johtotehtävissä toimivalle on talouden ymmärtäminen ensiarvoisen tärkeää.
Opiskelemalla pääaineenaan kunnallistaloutta opiskelija varmistaa itselleen ne
tiedot ja taidot, joita kuntakonsernin talouden johtamisessa tarvitaan. Samalla
hänellä on mahdollisuus oppia tarkastelemaan kuntaa elinkeinoelämän ja
yrittäjyyden näkökulmasta. Kunta luo monipuoliset toimintaedellytykset alueensa
kaikille toimijoille, niin yrityksille, kotitalouksille kuin muillekin
voittoa tavoittelemattomille yhteisöille (esim. järjestöt). Kunta on itse merkittävä
taloudellinen vaikuttaja palvelujen järjestäjänä, sopimuskumppanina, omistajana
ja työnantajana. Kunnallistalous oppiaineena hyödyntää lähitieteenaloja siten,
että kuntaa poliittis-hallinnollisena järjestelmäna tarkastellaan sekä
organisaatiotaloutena että osana laajempaa taloudellista kokonaisuutta: näkökulmien
avaajina toimivat laskentatoimi ja julkistaloustiede. Opiskelija oppii näin
ymmärtämään sekä kuntaorganisaation toimintaa sinänsä että näkemään kunnan laaja-alaisia vuorovaikutussuhteita taloudellisessa järjestelmässä (talousalue, Suomi, EU).
Oppiaine muodostaa monipuolisen
kokonaisuuden. Liikkeelle lähdetään kunnan toiminnan perusideasta, toiminnan
suunnittelusta ja budjetoinnista, talouden ohjaamisesta ja siinä tarvittavasta
informaation hankinnasta ja käytöstä. Lisäksi tarkastellaan sitä, mitä voimavarojen
käytöllä on saatu aikaan. Aikaansaannoksia kuvaavan talousinformaation (mm. tilinpäätös,
toimintakertomus, tuloksellisuusarviointi) osaajille on kuntakentässä erittäin suuri tarve. Aine- ja syventävissä opinnoissa keskitytään analyysi- ja tutkimusmenetelmiin sekä
erikoistutaan kuntakonsernin talouden johtamisen, paikallistalouden ja
kuntien yhteistoiminnan kysymyksiin. Opiskelija perehtyy laajasti myös
alan kansainvälisiin tutkimussuuntauksiin sekä toteuttaa omia projektitöitään
ja opinnäytetyön, jotka mahdollisesti viitoittavat tietä jatkotutkintoihin.
Kunnallistalouden opinnot tarjoavat erinomaiset valmiudet vaativiin johto- ja talousasiantuntijatehtäviin. Toisaalta, niitä voidaan yhdistää esimerkiksi jonkin palvelusektorin sivuaineopintoihin (kuten kulttuuri, terveydenhuolto, sosiaalitoimi sekä erilaiset kunnallisen liiketoiminnan ja yrittäjyyden alueet), mikä laajentaa erikoistumismahdollisuuksia. Samalla kunnallistalouden opinnot ovat väylä kuntatalouden osaamista edellyttäviin yrityselämän, alue- ja valtionhallinnon sekä järjestöjen tehtäviin niin Suomessa kuin ulkomailla.
Lisätietoja: Taloustieteiden laitos
Kunta- ja aluejohtamisen koulutusohjelma
Kunta- ja aluejohtamisen koulutusohjelma keskittyy johtamiseen ja kehittämiseen kunnissa, alueilla ja erilaisissa organisaatioissa. Opetus perustuu vahvaan kansainvälisesti tunnustettuun tutkimukseen ja ajatukseen oppimisesta aktiivisena ja tutkimuksellista työotetta edellyttävänä prosessina.
Koulutuksessa huomio kiinnitetään sekä kuntaorganisaation johtamiseen ja kehittämiseen että erilaisten alueiden (kunta, seutukunta, maakunta, suuralueet [esim. Itämeren alue]) elinvoimaisuuden vahvistamiseen.
Erityishuomio kiinnitetään johtajuuteen ja hallintasuhteisiin paikallisella ja kansainvälisellä tasolla. Johtamisen osaalueista strateginen johtaminen, yhteistyöverkostojen johtaminen ja kunnan palvelujen johtaminen ovat keskeisessä asemassa.
Ohjelma perehdyttää opiskelijat myös kansainvälisiin kehittämisen ja johtamisen malleihin ja antaa hyvä valmiudet ymmärtää erilaisten kuntien ja alueiden erityiskysymyksiä sekä erilaisia johtamistilanteita ja -olosuhteita. Sama monimuotoisuus näkyy myös soveltavissa, aktiivista oppimista tukevissa opetusmenetelmissä.
Opiskelijat perehtyvät muun muassa erilaisiin palvelujen järjestämisen vaihtoehtoihin, kunnan rooleihin oman alueensa ja rakennetun ympäristön aktiivisena kehittäjänä, alueiden kehitystä muokkaaviin paikallisiin ja globaaleihin kehityskulkuihin, innovaatioympäristöjen kehittämiseen ja johtamiseen, kuntiin ja alueisiin poliittisina yhteisöinä sekä yhteistyöverkostojen ydinkysymyksiin.
Koulutus antaa hyvät valmiudet toimia osana laajoja yhteistyöverkostoja ja vaikuttaa niiden toimintaan. Verkostojen merkitys korostuu, koska sekä kuntien että alueiden kehittäminen perustuu kuntien, valtion, yritysten, oppi- ja tutkimuslaitosten ja erilaisten kansalaisten muodostamien ryhmien väliseen yhteistyöhön.
Verkostojen, toiminnan tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisäksi poliittinen näkökulma on tärkeä. Koska kunnat ovat kuntalaisten tavoitteita toteuttavia demokraattisia yhteisöjä, kuntien johtaminen on vain harvoin luonteeltaan puhtaasti teknistä. Koulutus antaa valmiudet ymmärtää kuntalaisten ja erilaisten organisaatioiden rooleja palvelujen järjestämisessä, resurssien suuntaamisessa ja tulevaisuuden luomisessa.
Kunta- ja aluejohtamisen koulutusohjelma etsii vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Miten kuntia johdetaan ja kehitetään Suomessa ja muualla maailmassa? Miten kuntia olisi mahdollista kehittää kokonaisvaltaisesti siten, että kuntalaisten hyvinvointi lisääntyy, palvelut ja demokratia toimivat, elinkeinoelämä on aktiivista ja kestävyyden ekologiset ja muut ulottuvuudet tulevat huomioiduiksi? Miten kuntien ja alueyhteisöjen rooli yhteiskunnassa muuttuu? Miten kuntia ja alueita kehitetään ja johdetaan tulevaisuudessa? Näitä ja monia muita kysymyksiä tarkastellaan laaja-alaisesti ja kriittisesti alan tuoreimpaan tutkimustietoon tukeutuen.
Opiskelu kunta- ja aluejohtamisen ohjelmassa tähtää kykyyn toimia erilaisissa johto- ja asiantuntijatehtävissä. Ohjelma antaa valmiudet myös tieteelliseen tutkimustyöhön. Opiskelijoita kannustetaan totunnaisten ajattelu- ja toimintatapojen kriittiseen arviointiin sekä luovan ajattelun soveltamiseen käytännön tehtävissä. Koulutuksessa sovelletaan useita erilaisia oppimismenetelmiä ja opiskelijoilla on mahdollisuus erikoistua omien kiinnostuksen kohteidensa mukaisesti harjoitustöiden ja opinnäytteiden avulla.
Ohjelmasta valmistuneet voivat sijoittua esimerkiksi suurten kaupunkien johtotehtäviin, kansainvälisiin asiantuntijatehtäviin tai vaihtoehtoisesti pienempien kuntien, järjestöjen tai yritysten johto-, asiantuntija-, kehittämis- ja hallintotehtäviin sekä tutkimustehtäviin. Kunta- ja aluekehityksen erityiskysymyksiin perehtyneiden asiantuntijoiden kysyntä on lisääntynyt myös yksityisissä yrityksissä.
Kunta- ja aluejohtamisen koulutusohjelman sisällöstä vastaa kaksi perinteistä oppiainetta eli kunnallispolitiikka ja aluetiede. Koulutusohjelma toteutetaan tiiviissä yhteistyössä kunnallisalan oppiaineiden sekä ympäristöpolitiikan ja aluetieteen koulutusohjelman kanssa. Opiskelijoilla on mahdollisuus valita osaksi pääaineopintojaan kursseja myös ympäristöpolitiikan ja aluetieteen ohjelmasta. Lisäksi opiskelijoille on tarjolla Tampereen yliopiston laaja ja joustava sivuaineiden kirjo.
Lisätietoja: Yhdyskuntatieteiden laitos
Ks. myös hallintotieteellisten oppiaineiden abi-infosivut
-----
Kunnallisoikeus
Kuntien ja kuntayhtymien rooli suomalaisessa yhteiskunnassa on merkittävä. Ne vastaavat kahdesta kolmasosasta julkista palvelutuotantoa. Kuntalain mukaisesti ne vastaavat asukkaidensa hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä alueellaan. Ne toimivat alueidensa kehittämisen keskeisinä toimijoina yhteistyössä valtion viranomaisten, muiden kuntien sekä yksityisten toimijoiden ja asukkaidensa kanssa. Entistä enemmän toimintamuodot ovat saaneet uusia organisoitumistapoja. Kunnalliseen toimintaan vaikuttavat myös aiempaa vahvemmin Euroopan unionin ja Euroopan neuvoston taholta tulevat tekijät.Kuntien toimintamuotojen muuttuessakin on oikeudellisilla tekijöillä keskeinen merkitys. Kunnallinen itsehallinto ei merkitse vapautta hallinnon lainalaisuusvaatimuksesta. Toimintaa määrittävän oikeudellisen kokonaisuuden hallitseminen muodostuu kuitenkin entistä vaikeammaksi, kun mukaan tulee julkisoikeudellisen ja yksityisoikeudellisen kansallisen lainsäädännön lisäksi ylikansallista ainesta. Myös hallinnolle asetettu vaatimus ihmis- ja perusoikeusmyönteisestä tulkinnasta ja toiminnasta, samoin kuin hyvän hallinnon ja eettisten periaatteiden huomioonottamisen vaatimus korostuvat kuntien toiminnassa.
Kunnallisen itsehallinnon erityispiirteistä johtuen on kuntia koskevasti merkittäviä eroja verrattuna esimerkiksi valtionhallintoa ja sen orgaaneja koskeviin säännöksiin. Silti myös valtion toimintatapojen yleispiirteinen tunteminen on tarpeellista, koska monilla alueilla yhteistoiminnalla valtion ja kuntien viranomaisten kesken on merkittävä asema (perusoikeuksien toteuttaminen, aluekehitysvastuu).
Kunnallisoikeudellisen aineksen tuntemus on keskeinen edellytys kunnan johto- ja esimiestehtävissä toimijoille, niin varsinaisessa kuntaorganisaatiossa kuin palvelutoiminnan uudenlaisissa organisaatiomuodoissa (kunnallisissa yhtiöissä, seudullisessa yhteistyössä, maakuntatasoisissa organisaatioissa). Tällaista tietoa edellytetään myös niiden erilaisilta asiantuntijatehtävissä toimijoilta.
-----------------------------------------------
oikeustieteiden laitos: laitoksen esittely: kunnallisoikeus
kunnallisoikeuden opiskeluun liittyvät asiat, ks. laitoksen opiskelu- sivut Kunnallisoikeuteen laajempana opintokokonaisuutena on mahdollista perehtyä ainoastaan Tampereen yliopistossa. Oppiaineena kunnallisoikeus sisältää eriasteiset kansalaisten kannalta keskeistä palvelutoimintaa sääntelevät normistot ja niiden suhteet käytännön ilmiöihin. Keskeisiä alueita kunnallisoikeuden opetuksessa ovat kunnan asemaa, tehtäviä ja toimintaa yleisesti sääntelevät oikeussäännökset samoin kuin kunnallisen toiminnan erityisaloja (sosiaali- ja terveydenhuolto-, opetus-, rakennustoimi jne.) koskevat säädökset. Tämä säännöstö on parhaillaan voimakkaan muutoksen kohteena. Lisääntyvää merkitystä opetuksessa saavat kunnallisen toiminnan kytkennät mm. sopimusoikeuden, työoikeuden ja Eurooppa-oikeuden suuntaan. Tavoitteena on antaa opiskelijoille tarpeellinen perusvalmius ymmärtää normiston muutoksia ja kyetä soveltamaan niitä erilaisissa tehtävissä ottamalla huomioon myös mm. erilaiset oikeusperiaatteet, hyvän hallintotavan, palveluperiaatteen ja oikeusturvan vaatimukset.
----------------------------------------------------------------------
---------------------------
